Pienen kylän tyttö suuren kaupungin liikenteessä

Ajattelin omistaa tämän julkaisun asialle, jonka kanssa olen taistellut alusta asti: JULKINEN LIIKENNE. En ole aiemmin asunut näin isossa kaupungissa. (Täällä on siis about 740K asukasta.) Ja täytyy myöntää, että olen erittäin kiitollinen, että asun kävelymatkan päässä töistä. Eräänä joulukuun sateisena olin matkalla tanssikoululle ja kolme bussia joko olivat asteittain kaikki myöhässä tai yksinkertaisesti vaan jättivät tulematta… Ei minua niin se sade haittaa, mutta kun treenien alkamisaika kun ei niin odota. No onneksi tällä kertaa 10 minuuttia ennen tunnin alkua näin pelastuksen, muutin kulkuneuvosuunnitelmia ja hyppäsin raitiovaunuun numero 13. Ehkä ironiaa, että juuri tämä tunnettu epäonnennumero ratikka on toinen ratikoista, jotka menevät kotini ohitse.. Sain omatoimisen alkulämpän juostessani nelisen korttelia tanssikoululle. Sinänsä hyvä, sillä kiitos julkisen liikenteen, missasin lähes kokonaan tämä osan tuntia. Alkuviikosta täällä oli tuhottoman kylmä tuulen kompatessa pakkasta, ja tottakai minua taas onnisti julkisen liikenteen parissa. Treenit venähtivät hieman yli tasaan, joten pistin sitten juoksuksi, jotta ehtisin 22:09 lähtevään bussiin. Kuinka ollakkaan minuutti ennen aikataulutettua aikaa näin bussin perävalot pysäkillä ja juoksin henkeni edestä. Turhaan. Ei odottanut ei, vaan lähti etuajassa. No seuraavaa vuoroa sainkin sitten odottaa ihan jäätymiseen asti. En tiedä jäikö taas tulematta, sillä aikataulun mukaan näytti taas yksi bussi kadonneen mystisesti..

Muuttaessani tänne Łódźiin, täällä oli tuhottoman isot tietyöt kaikkialla. Ja toki juuri ratikkalinjat olivat poikki minun kotini läheltä. Tyydyinkin kauan kävelemään kaikkialle. Keskustaan minulla kun ei ole kuin pari kilometriä matkaa. Aluksi oli myös mukava kävellä kaikkialle, kun oli lämmintä ja valoisaa. Muutenkin kävellessä näkee enemmän ympäristöä. Nyt talven ollessa jo pitkällä, kävely pimeässä ja kylmässä ei niin houkuta. Onneksi suuret tietyöt loppuivat marraskuun alkuun mennessä. Ennen tietöiden loppumista ehdin kuitenkin hyppäämään kolme kertaa väärään bussiin. Tämä myös yksi syy, miksi kävely tuntui aluksi todella mukavalta vaihtoehdolta. Jotta hieman puolustelisin vääriin busseihin hyppimistä, tietyöt sekoittivat julkisen liikenteen reittejä. Tietyöt pidensivät välillä huomattavasti myös matkustusaikaa. Kerran olin matkalla lääkäriin; viiden kilometrin matkassa kesti 1 h 45 minuuttia. Kyllä, kello oli puoli neljä. Rakastan ruuhkia. Hauskinta oli, että pisin 45 minuutin odotus oli ehkä noin 200 metrin matkalta, mutta bussikuskit eivät saa päästää matkustajia ulos muualla kun pysäkeillä. Yritin kyllä. Ainut poikkeus on hätätilanne. No siellähän sitten istuttiin bussissa ja odotettiin jo näköpiirissä häämöttävää bussipysäkkiä. Arvaatte varmaan, että tämäkin tapahtuma päättyi juoksuun, tällä kertaa korkokengissä. No onneksi nuorempana on tullut tehtyä monet korkkarijuoksunmaailmanennätykset niin eihän tämä tuntunut enään missään!IMG_0106

Olen ostellut julkisiin kulkuneuvoihin vain kertalippuja, sillä se on tullut itselleni halvemmaksi tähän asti. Tässä alkuvuodesta taidan sijoittaa paikalliseen kausikorttiin nimeltä Migawka, jotta pääsen nauttimaan julkisen liikenteen antimista rajattomasti. Tämä ei ole vitsi, vaikka voi näiden pienten sattumusten jälkeen siltä kuulostaa. Tietöiden loppumisten jälkeen minusta on tullut ratikoiden fani. (Myös ehkä osittain syystä, että olen vain kerran onnistunut menemään väärään suuntaan lähtevään ratikkaan.) Menisin kaikkialle ratikalla, jos vain voisin! Ratikkamatkustus tarjoaa myös jännitystä elämään, sillä minun lähiratikkapysäkkini ovat käytännössä keskellä valtatietä. Kuvassa yhtälö ei näytä niin vaaralliselta, miltä se välillä tuntuu. Mutta kyllä, kun ratikka tulee, on vain hypättävä surman suuhun ja toivottava, että kaikki kolme kaistallista autoja pysähtyy.

Pikkuinen oma moka ehkä kävi tuossa eräänä päivänä myös. Plussa julkisen liikenteen nettiaikatauluille. Todella helppolukuisia, mutta on hyvä pitää mielessä, että punaisella merkitty aika netissä tarkoittaa seuraavaksi lähtevää ratikkaa tai bussia.. Pysäkillähän punaisella merkitty tarkoittaa jotain vielä itselleni toistaiseksi tuntematonta yhtälöä. Ei ole joka kerta helppo muistaa näiden kahden eroa. No tulipa syötyä tuhti lounas siinä luulossa, että seuraavaksi lähtevä ratikka on jotenkin spesiaali. Ero muistui mieleen, kun sitä seuraavastakin vuorosta muuttui hetken päästä spesiaali. 😛

Viimeinen sananen ratikoista; olen tähän mennessä myös lähes oppinut niiden oikean nimen, vielä viime vuoden puolella olin aina menossa metrolla tai junalla. Sain muutamaan kertaan kuulla, ettei Łódźissa ole metroa, eikä keskustaan pääse kotoa junalla. Ei pieni maalaistyttö voi kaikkea tietää, kiskoillahan nuo kaikki liikkuu.

Tämä oli oodi kohtalotovereille. Pidetään lippu korkeella ja koitetaan selviytyä julkisen liikenteen parissa!

Hyvät loppiaisen jatkot! 🙂

/Suvi-Sisko

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: